Kysymyksiä ja vastauksia

Lähetä minulle kysymyksesi liittyen kuntavaaleihin

Kysymyksesi ja vastaus siihen julkaistaan tällä sivulla.

Vastaan sinulle viimeistään parin päivän kuluessa

Voit jättää sähköpostiosoitteesi, jos haluat vastauksen myös sähköpostiin.

Mitä mieltä olette kiinteistöverosta ja metsien mahdollisesta kiinteistöverosta?

Nykyisen kiinteistöveron näen toimivana, enkä lähtisi siihen esittämään muutoksia.

Kiinteistöveron laajentamista metsänomistukseen en kannata. Se nostaisi suomalaisten puutuotteiden kustannuksia ja heikentäisi näin alan kilpailukykyä. Puun myyntituloja verotetaan pääomatulona, joka on riittävää.

Miten edistäisit Oulun startup-ekosysteemiä?

Mielestäni Oulusta puuttuu kansainvälisen tason yrityskiihdyttämö, joka toisi tänne yrittäjiä muualta suomesta ja ulkomailta. Lisäksi Oulun Yritystakomon toiminnan loputtua puuttuu täältä myös yrityshautomo syntyvien ja tänne siirtyvien yritysten kasvun tukemiseksi. Startup-toiminta täällä näyttää hajanaiselta ja yhteistyötä pitäisi parantaa. Tällä hetkellä tuntuu puuttuvan näkemys siittä, miten Oulua kehitetään yritystoiminnan keskuksena, joka ei vain rohkaisisi paikallista kasvuyrittäjyyttä vaan myös vetäisi yrityksiä tänne myös muualta. Olen myös itse joutunut pohtimaan oman yritykseni sijoittautumista, eikä Oulu ole ollut koskaan ykköskohde.

Haluaisin ottaa mallia Ouluun Eindhovenista, Hollannista. Kaupunki on Philipsin kotipaikka ja oman R&D-toiminnan tukemiseksi he perustivat sinne teknologian tutkimuskeskittymän Philips High Tech Campuksen. Vuonna 2003 se avattiin myös muille yrityksille ja nimeksi tuli High Tech Campus. Vuosien aikana siittä on muodostunut toimiva yritysekosysteemi, joka tukee uusien yritysten kehitystä paikallisesti sekä myös tuo uusia yrityksiä alueelle ulkomailta. Kaupungissa toimii myös aktiivinen Eindhoven Startups startup-yhteisö, joka järjestää hyvin aktiivisesti tapahtumia ja koulutusta startup-yrittäjille ja tiimeille.

Miten maahanmuuttajien kielenopetusta pitäisi parantaa?

Tällä hetkellä Oulussa kaikkien maahanmuuttajien tavoitekielitaso on sama täysin riippumatta maahanmuuttajan taustasta. Näin asiantuntijason yliopistokoulutetulle maahanmuuttajalle tavoitetaso on liian matala riittämään työllistymiseen ja toisaalta luku- ja kirjoitustaidottamalla sen saavuttaminen voi olla liian korkea. Näin opetusresurssit kohdistuvat väärin. Tavoitekielitaso pitäisi riippua maahanmuuttajan taustasta. Korkeastikoulutetulle maahanmuuttajalle sen pitäisi olla asiantuntijatason, matalammin koulutetulle taas suorittavaan työhön riittävä taso ja luku- ja kirjoitustaidottamalle ehkä hieman alhaisempi.

Näin jokaisella olisi tarvittava kielitaito työelämään tai jatkaakseen oman alansa jatko-opintoihin. Nyt korkeastikoulutetut maahanmuuttajat jäävät ilman jatkomahdollisuutta, koska heidän kielitaitonsa ei yleensä riitä täydentäviin opintoihin korkeakouluissa. Näin he joutuvat esimerkiksi opiskelemaan ylimääräisen toisen asteen koulutuksen tai suorittamaan opintoja englanniksi, joka taas voi hidastaa suomen kielitaidon kehitystä. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus perus-, ammatti- ja lukio-opiskeluun valmistaviin opintoihin, mutta ei minkäänlaista tukea korkeakouluopintoihin.

Mallia maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen toteuttamiseen voidaan ottaa Tanskasta tai Ruotsista, joissa maahanmuuttajan tausta otetaan huomioon koulutuksessa. Tästä ei oikein toteutettuna aiheudu juurikaan lisäkuluja kotoutumiskoulutukselle, mutta sillä saavutetaan taas säästöjä muualla, kun korkeastikoulutetut maahanmuuttajat työllistyvät nopeampaa.